Palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
työntekijöille ja toimijoille

Ohjeistusta kanttorien kelpoisuuksien tutkintaan

Asiakirjat, joihin tekstissä viitataan, löytyvät sivun oikean palstan Muualla verkossa -linkeistä!

Kanttorien henkilöstöhallinto siirtyi tuomiokapituleista seurakuntiin kirkon virkamieslainsäädännön uudistuksen myötä 1.6.2013 alkaen. Kanttorin virkojen täyttöprosessi on sen jälkeen siis samanlainen kuin mm. diakonian ja nuorisotyön virkojen. Kanttorin virkojen täytön tekee erityisen vaativaksi kuitenkin kelpoisuussäädöksen monimutkaisuus, aiempien kelpoisuuksien runsaus, koulutusrakenteiden monet muutokset, sekä viran kolmiportaisuus. Kanttorin virkaa säätelevät säädökset eivät ole muuttuneet, vaan ainoastaan niiden tutkinta on siirtynyt seurakunnan tehtäväksi. Jokaisessa seurakunnassa tulee kirkkojärjestyksen mukaan olla edelleen vähintään yksi kanttorin virka.

Soveltamisohje

Piispainkokouksen päätös kanttorinvirkaan vaadittavista tutkinnoista, joka on julkaistu kirkon säädöskokoelmassa nro:lla 108, määrittää kanttorinvirkojen kelpoisuuteen vaadittavat tutkinnot. Syyskuussa 2013 piispainkokous hyväksyi Kanttorikoulutustoimikunnan laatiman kelpoisuuteen vaadittavien tutkintojen soveltamisohjeen, joka on lähetetty Kirkkohallituksen yleiskirjeenä (19/2013) seurakuntiin. Siinä on taulukko tutkinnoista, jotka vuoden 1951 jälkeen ovat antaneet kelpoisuuden kanttorin virkaan, sekä aikaväli, jonka sisällä suoritettuna tutkinto on tuottanut kelpoisuuden. Soveltamisohje ei kuitenkaan anna riittävästi mahdollisuutta ohjeistaa monimutkaista asiaa, ja sitä tämä ohjeistus pyrkii täydentämään.

Mikäli seurakunnassa on tämän jälkeen epävarmuutta kelpoisuuden tulkinnasta, on syytä kääntyä joko musiikkiasioista vastaavien hiippakuntasihteerien, hiippakuntakanttorien tai kirkkohallituksen musiikin asiantuntijan puoleen.

Kanttorin virat ja päätös niihin vaadittavista tutkinnoista

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on kolme erilaista kanttorinvirkaa. Yleisin virka seurakunnissa on ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä virka (nk. B-virka). Laajaa yliopistotutkintoa edellyttävässä virassa (nk. A-virka) vaaditaan yleensä valmiuksia korkeatasoiseen taiteelliseen toimintaan ja se on tuomiokirkkoseurakunnissa pakollinen virka. Kolmas virka on muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä virka (nk. C-virka). Niihin kuhunkin on erilaisia koulutuspolkuja.

Piispainkokous antoi nykyisin voimassa olevan säädöksen kanttorinvirkaan vaadittavista tutkinnoista 8.2.2010. Se poikkesi aiemmista säädöksistä monella tavalla. Se määritteli ensimmäistä kertaa sen, mitä opintoja kaikkiin kanttorinvirkoihin vaadittaviin tutkintoihin tulee sisältyä (KS 108, 1 §). Se laajensi koulutuspohjaa kirkkomusiikin koulutuksesta musiikkikasvatukseen, jolloin kelpoisuuden antavien tutkintojen sisältö monipuolistui. Lisäksi siihen sisällytettiin kaikki aikaisemmat kelpoisuudet. Ne ovat edelleen voimassa.

Kaikkiin kanttorin virkoihin vaadittavat opinnot

Piispainkokouksen päätöksen kanttorinvirkaan vaadittavista tutkinnoista (Kirkon säädöskokoelma 108) 1 § määrittää sen, mitä yleisesti kaikkiin kanttorin virkaan vaadittaviin tutkintoihin vähintään tulee sisältyä. Sitä ei toisteta muiden pykälien yhteydessä, mutta se koskee niitä kaikkia. Mikäli kaikkia näitä opintoja ei suoritetuissa tutkinnoissa tai opinnoissa ole, kelpoisuutta kanttorin virkaan ei synny.

Kaikkien opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia.

Tutkinto – tutkintokokonaisuus – koulutuspolku

Tutkinnolla tarkoitetaan kelpoisuussäädöksessä toisaalta piispainkokouksen määrittelemää tutkintokokonaisuutta, toisaalta koulutusjärjestelmän mukaista tutkintoa (ammattikorkeakoulu-, kandidaatin, maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto). Tämä saattaa aiheuttaa hämmennystä tulkinnassa. Usein on kysytty, miten esimerkiksi filosofian maisterin tutkintoon musiikkikasvatus pääaineena voi sisältyä piispainkokouksen päätöksen 1 §:n mukaiset 130 opintopistettä, koska tutkinto suoritetaan Jyväskylän yliopistossa, missä ei voi saada opetusta juuri mihinkään 1 §:n opinnoista. Tai eikö ole matemaattinen mahdottomuus sisällyttää 130 op:n opinnot ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, jonka laajuus on 60 opintopistettä? Piispainkokouksen määrittelemä tutkinto onkin pikemmin koulutuspolku tai tutkintokokonaisuus kuin tutkinto.

Nykyisessä tutkintojärjestelmässä ylempää korkeakoulututkintoa ja laajaa yliopistotutkintoa edellyttävien kanttorinvirkojen kelpoisuudet koostuvat vähintään kahdesta tutkinnosta, alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Piispainkokouksen päätöksen 1 §:n mukaisten opintojen tulee sisältyä yhteensä näihin tutkintoihin. Nämä opinnot voivat sisältyä kokonaan kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdon mukaan suoritettuun kulttuurialan ammattikorkeakoulututkintoon, kirkkomusiikki pääaineena suoritettuun musiikin kandidaatin tutkintoon, tai kirkkomusiikki pääaineena suoritettuun musiikin maisterin tutkintoon. Musiikkikasvatus pääaineena suoritettuun musiikin kandidaatin ja maisterin tutkintoon ne on mahdollista yhteensä sisältyä. Vain pieni osa näistä opinnoista voi sisältyä musiikkikasvatus pääaineena suoritettuun filosofian (Jyväskylän yliopisto) tai kasvatustieteen maisterin (Oulun yliopisto) tutkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, koska erityisiä kirkkomusiikin opintoja voi suorittaa ainoastaan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin oppiaineessa sekä Oulun ja Tampereen ammattikorkeakouluissa ja Yrkeshögskolan Noviassa.

Soveltamisohjeen tutkintonimiketaulukossa on lueteltu tutkintonimikkeet vuodesta 1951 lähtien. Tutkintonimikesarakkeesta voi katsoa, mihin virkaan ko. tutkinto on antanut kelpoisuuden ja milloin. Piispainkokouksen päätöksen vuodelta 1994 (Kirkon säädöskokoelma nro 66) mukaisia vaihtoehtoja nk. A-virkaan ei ole taulukkoon eritelty, vaan ne pitää katsoa kyseisestä säädöksestä.

Kelpoisuuslauseke

Tutkintotodistuksiin on saatettu liittää oppilaitoksen antama kelpoisuuslauseke tai erillinen lausunto, josta ilmenee, mihin virkaan tutkinto antaa kelpoisuuden. Kelpoisuuslausekkeita on kirjoitettu vaihtelevasti eri aikoina joko tutkintotodistuksiin tai sen liitteenä oleviin lausuntoihin. Vuodesta 2014 alkaen kelpoisuuslauseke tulisi olla kaikissa kirkkomusiikki pääaineena suoritetuissa musiikin kandidaatin ja maisterin tutkintotodistuksissa sekä muusikon (AMK) tutkintotodistuksissa.

Koska kelpoistavat 1 §:n määrittämät opinnot eivät yleensä voi kokonaan sisältyä musiikkikasvatus pääaineena suoritettuun filosofian tai kasvatustieteen maisterin tutkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, eivätkä usein myöskään musiikkikasvatus pääaineena suoritettuun musiikin maisterin tutkintoon, ei oppilaitos voi kelpoisuuslauseketta näihin tutkintotodistuksiin kirjoittaa. Tällöin kelpoisuus kanttorinvirkaan todetaankin toisessa tutkintotodistuksessa eli ammattikorkeakoulun tai musiikin kandidaatin tutkintotodistuksessa, ja maisterin tutkinto ikään kuin korottaa kelpoisuuden ylempää korkeakoulututkintoa tai laajaa yliopistotutkintoa edellyttäväksi.

Tutkintotaulukko

Kun tutkitaan tutkintotodistuksia, joista kelpoisuuslauseke tai kelpoisuuslausunto puuttuu, on siihen apuna soveltamisohjeessa oleva tutkintotaulukko. Tutkintotaulukossa on käytetty mahdollisimman tiiviitä muotoja monimutkaisista kokonaisuuksista, jolloin nekin saattavat olla tulkittavissa myös väärin. Esimerkiksi taulukon kohta 26 Musiikin lisensiaatin tai tohtorin tutkinto, joka liittyy kirkkomusiikin harjoittamiseen ja sisältää KSK 108 1 §:n opinnot tarkoittaa, että 1 §:n määrittämät opinnot tulee sisältyä koko tutkintokokonaisuuteen, jonka ylimpänä tutkintona on lisensiaatin tai tohtorin tutkinto.

Kohta 21: Kirkon säädöskokoelma nro 66:n mukaiset vaihtoehdot; Piispainkokouksen päätös kelpoisuuteen vaadittavista tutkinnoista vuodelta 1994 mahdollisti A-tasosuorituksen lisäksi sen vaihtoehdon, että henkilö on suorittanut kahdet urkujensoittoon, lauluun, kuoronjohtoon, projektiin tai kirkkomusiikin tutkimukseen painottuvat syventävät opinnot (siis käytännössä joko kaksi tasosuoritusta 4 tai tasosuoritus 4 ja tutkielma) ja kaksi tasosuoritusta 3 tietyin lisäedellytyksin. Tässä yhteydessä käytetyt nimikkeet Kuoronjohto 4, Laulu 4, Urut 4 vastaavat tasosuorituksia Kuoronjohto/Laulu/Urut B.

Terminologiset muutokset

Tutkintojen kelpoisuuden arviointia vaikeuttavat tutkintonimikkeiden, oppilaitosten ja oppiaineiden nimien monet muutokset vuosien varrella. Sibelius-Akatemia on nykyisin Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ja kirkkomusiikkiosasto tai kirkkomusiikin koulutusohjelma on kirkkomusiikin oppiaine tai pääaine.

Laajaa yliopistotutkintoa edellyttävään virkaan liittyviä kysymyksiä

Piispainkokouksen päätöksen 3 §:ssä käytetään ilmaisua Kirkkomusiikin harjoittamiseen liittyvä tai sitä tukeva. Perinteisesti tällä on tarkoitettu kuoron- tai musiikinjohtoa, laulua ja urkujensoittoa, mutta uusi säädös antaa mahdollisuudet laajemmalle tulkinnalle. Piispainkokouksen asettama kanttorityöryhmä on mietinnössään v. 2007 linjannut, että kirkkomusiikin harjoittamiseen liittyviä tai sitä tukevia opintoja ovat esittävän säveltaiteen, jazzmusiikin, kansanmusiikin, laulumusiikin, musiikkikasvatuksen, orkesterin- ja kuoronjohdon, sävellyksen ja musiikinteorian tai taidehallinnon koulutusohjelmissa suoritetut opinnot. Mainittujen alojen opinnot vastaavat seurakuntien tarpeisiin sekä musiikkikasvatuksen taitojen osaamisesta että erilaisten musiikkityylien käytöstä. Lisäksi piispainkokouksen asettamien kelpoisuusvaatimusten mukaan laajaa yliopistotutkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan kelpoisuuden antaa ”musiikin lisensiaatin tai musiikin tohtorin tutkinto, jonka sisältö liittyy kirkkomusiikin harjoittamiseen tai tukee sitä.” Tämän yksityiskohtaisemmin tutkintoja ei säädöksessä määritellä, vaan se edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Säädös rajaa kuitenkin tässä kohden ulkopuolelle muut kuin musiikin yliopistotutkinnot.

Piispainkokouksen helmikuussa 2011 antaman tarkennuksen mukaan pelkkä ylin tasosuoritus A ei riitä antamaan kelpoisuutta laajaa yliopistotutkintoa edellyttävään virkaan, vaan opinnoilla tarkoitetaan kaikkia tasosuoritukseen A liittyviä opintoja. (PK-pöytäkirja 8.–9.2.2011, s. 59: Tarkennuksia piispainkokouksen antamaan säädökseen, KS 108)

Tasosuorituksesta A todetaan eri tavalla 1.8.2010 jälkeen kuin ennen 1.8.2010:

3§ 1) 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon lisäksi tai siihen sisältyen
a) Sibelius-Akatemian perustutkinnon ylimmällä, tasolla A suoritetut kuoronjohdon, laulun tai urkujensoiton opinnot;
2) Ennen 1.8.2010 suoritettu:
c) Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin harjoittamiseen suoraan liittyvän tai sitä tukevan musiikin maisterin tutkinnon lisäksi Sibelius-Akatemiassa tasolla A suoritettu tutkinto ja siihen liittyvät opinnot tai ...”

Jälkimmäinen perustuu piispainkokouksen päätökseen vuodelta 1994, jonka intentio on, että myös musiikin maisterin tutkintoon sisältyvä – eikä ainoastaan sen lisäksi suoritettu – tasosuoritus A ja siihen liittyvät opinnot antavat kelpoisuuden.

Muut kelpoisuuteen vaikuttavat tekijät

Kanttorinviran kelpoisuuden määrittää tutkinnon lisäksi hakijan kielitaito, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys ja konfirmaatio sekä terveydentila. Hakijan tulee esittää todistukset näistä. Tehtävien luonteen sitä edellyttäessä viran hakijaa on pyydettävä myös esittämään rikosrekisteriote.

Kielitaito

”Kirkollishallinnon muulta henkilöstöltä, jolta edellytetään määrättynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, edellytetään yksikielisessä viranomaisessa viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Kaksikielisessä viranomaisessa vaaditaan viranomaisen virka-alueen enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Näistä kelpoisuusvaatimuksista voidaan poiketa johto- tai kielisäännöllä, jos työtehtävät sitä edellyttävät tai jos eri kielten käyttämistä edellyttävien työtehtävien jako viranomaisessa sen sallii, taikka vaatimuksista poikkeamiselle on muita erityisiä syitä.” (KJ 6:4a)

Tämä kielitaitovaatimus koskee kaikkia kanttorinvirkoja, koska kaikki kanttorinvirat ovat nykyisin korkeakoulututkintoa edellyttäviä virkoja. Oppilaitoksessa tehty vapautus kielitaidon osoittamisesta ei vapauta siitä virantäytössä.

Virantäyttö

Kanttorin virantäytössä noudatetaan samoja hyvän hallinnon käytäntöjä kuin muissakin virantäytöissä. Läpinäkyvyyden ja yhdenvertaisuuden vuoksi on auki tuleva virka hyvä laittaa ainakin kirkon rekry-sivuille.

Seurakunnassa on hyvä pohtia auki julistettavan viran tehtävänkuvaa. Erityisesti silloin, kun seurakunnassa on useita kanttorin virkoja, on mahdollista pohtia tehtävänkuvien ja osaamisalueitten suhdetta toisiinsa niin, että ne yhdessä muodostavat mahdollisimman laajan ja monipuolisen osaamiskentän. Mikäli virantäytössä halutaan painottaa jotain osaamisaluetta, tulee sen näkyä hakuilmoituksessa. Kuitenkin jokainen, jolla on kelpoisuus kyseiseen virkaan, tulee kelpoiseksi todeta, vaikka viran osaamista tukevia opintoja tai työkokemusta ei hakijalla olisikaan.

Usein kanttorin virantäytön yhteydessä järjestetään haastattelun lisäksi osaamista selvittävä näyte. On suositeltavaa käyttää kanttorinviran asiantuntijaa näytteiden suunnittelussa, jotta ne todella tuovat esiin sitä osaamista, mitä etsitään, sekä ovat oikeudenmukaiset ja yhdenvertaiset kaikille hakijoille. Näytteiden kuuntelussa on tärkeää myös käyttää asiantuntijaa. Amatöörin saattaa olla vaikea erottaa esimerkiksi, onko joku hakijoista taitavampi kuin muut, vai tekeekö hän positiivisen vaikutuksen soittamalla tai laulamalla kenties kuulijan mielimusiikkia. Huomattava on, että näytteet eivät suinkaan ole välttämättömät, eihän muillakaan työntekijöillä ole vastaavaa käytäntöä. Kappalaiselta, seurakuntapastorilta, nuorisotyön- tai diakoniatyöntekijältä ei pääsääntöisesti vaadita näytettä käytännön työn osaamisesta.

Kirkon säädöskokoelma 108, pykäläkohtaista tarkastelua

1 § Kanttorinvirkaan vaadittavan tutkinnon sisältö

Kanttorinvirkaan vaadittavan tutkinnon, joka suoritettu 31.7.2010 jälkeen tulee sisältää:
1) jumalanpalvelusmusiikin, kirkollisten toimitusten ja seurakunnan tilaisuuksien musiikin opintoja, joihin sisältyy eri tyylein toteutettavia lauluun, musiikinjohtoon ja urkujensoittoon sekä soittimien hoitoon ja huoltoon liittyviä opintoja, yhteensä vähintään 90 opintopistettä;
2) raamattutietoon, kirkon tunnustukseen ja jumalanpalveluselämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 10 opintopistettä;
3) rippikouluopetukseen ja musiikkikasvatukseen seurakunnassa liittyviä pedagogisia opintoja yhteensä vähintään 10 opintopistettä;
4) vähintään 20 opintopisteen kokonaisuus, johon sisältyy kirkkomusiikin soveltavia opintoja sekä päätoiminen ohjattu harjoittelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa.
Tutkinnon lisäksi tulee suorittaa 1 momentissa tarkoitetut opinnot, jolleivät opinnot ole sisältyneet suoritettuun tutkintoon.

Tässä pykälässä määritellyt opinnot tulee sisältyä kaikkiin pykälissä 2-4 eriteltyihin kanttorin virkoihin vaadittaviin tutkintoihin. Opintojen tulee olla korkeakouluopintoja. Pääsääntöisesti opintoja ei voi oppilaitoksissa tehdä tutkintojen ulkopuolella. Nämä opinnot voidaan kokonaisuudessaan suorittaa ainoastaan kirkkomusiikkikoulutuksissa Sibelius-Akatemiassa ja ammattikorkeakouluissa.

2 § Ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä kanttorinvirka

Kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan antavat kelpoisuuden seuraavat tutkinnot tai opinnot:
1) 31.7.2010 jälkeen suoritettu:
a) musiikin maisterin tutkinto;
b) filosofian tai kasvatustieteen maisterin tutkinto, jossa pääaineena on musiikkikasvatus;
c) kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto (muusikko ylempi AMK).
2) Ennen 1.8.2010 suoritettu:
a) kanttori-urkurin tutkinto;
b) Sibelius-Akatemian vuosina 1993–1995 järjestämä kelpoistamiskoulutus;
c) Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutusohjelman evankelis-luterilaisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti 31.7.1995 mennessä suoritettu musiikin kandidaatin tutkinto tai kyseisessä koulutusohjelmassa sen jälkeen suoritettu musiikin maisterin tutkinto.

1. pykälässä määritellyt opinnot tulee sisältyä tässä pykälässä määriteltyyn kanttorin viran tutkintoon.

Ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävää kanttorinvirkaa pidetään perusvirkana, joka seurakunnassa tulisi olla, ja siksi se mainitaan ensimmäisenä.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen edellytyksenä on aina alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen sitä ennen. Tässä tutkinnolla tarkoitetaan tutkintokokonaisuutta, opintopolkua, jonka ylimpänä tutkintona on maisterin tutkinto tai ylempi AMK-tutkinto. Ylempi korkeakoulututkinto ei yleensä yksistään sisällä kaikkia 2 §:n opintoja, vaan ne sisältyvät joko kokonaan alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään yhdessä. Jos kelpoisuus saadaan vaikkapa FM- tai KM-tutkinnon (musiikkikasvatus pääaineena) kautta, on edellytyksenä, että suoritettu alempi korkeakoulututkinto sisältää 1 §:n opinnot, koska Oulun tai Jyväskylän yliopistot eivät anna juuri lainkaan 1 §:n opintoihin liittyvää koulutusta.

3 § Laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä kanttorinvirka

Kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua laajaa yliopistotutkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan antavat kelpoisuuden seuraavat tutkinnot tai opinnot:
1) 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon lisäksi tai siihen sisältyen
a) Sibelius-Akatemian perustutkinnon ylimmällä, tasolla A suoritetut kuoronjohdon, laulun tai urkujensoiton opinnot;
b) edellä mainitussa alakohdassa tarkoitettuja opintoja vastaavat, kirkkomusiikin harjoittamiseen suoraan liittyvät tai sitä tukevat, muussa koulutusohjelmassa suoritetut musiikin maisterin tutkinnon pääaineopinnot;
c) musiikin lisensiaatin tai musiikin tohtorin tutkinto, jonka sisältö liittyy kirkkomusiikin harjoittamiseen tai tukee sitä.
2) Ennen 1.8.2010 suoritettu:
a) Sibelius-Akatemiassa kanttoriurkurin tutkinnon lisäksi suoritettu diplomitutkinto kuoronjohdossa, laulussa tai urkujensoitossa taikka musiikinjohtajan tutkinto kirkkomusiikkiosastossa;
b) Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutusohjelman evankelis-luterilaisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti 31.7.1995 mennessä suoritettu musiikin kandidaatin tutkinto tai sen jälkeen suoritettu musiikin maisterin tutkinto sekä sen lisäksi piispainkokouksen 21 päivänä syyskuuta 1994 kanttorin virkaan vaadittavista tutkinnoista antaman päätöksen (kirkon säädöskokoelma nro 66) 3 §:ssä määritellyt lisäopinnot (Piispainkokouksen 21.9.1994 antaman päätöksen 3 § on tämän päätöksen liitteenä) 31.7.2005 mennessä suoritettuina;
c) Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin harjoittamiseen suoraan liittyvän tai sitä tukevan musiikin maisterin tutkinnon lisäksi Sibelius-Akatemiassa tasolla A suoritettu tutkinto ja siihen liittyvät opinnot tai kirkkomusiikin harjoittamiseen suoraan liittyvä tai sitä tukeva toisen maisterin tutkinto, lisensiaatin tutkinto tai tohtorintutkinto.

1. pykälässä määritellyt opinnot tulee sisältyä tässä pykälässä määriteltyyn kanttorin viran tutkintoon.

Mitä ovat kirkkomusiikin harjoittamiseen suoraan liittyvät tai sitä tukevat musiikin maisterin tutkinnon pääaineopinnot tai tohtorin tai lisensiaatin tutkinnot? Perinteiset pääainevaihtoehdot ovat kuoronjohto, laulu ja urkujensoitto. Seurakunnassa tulee virkaa täytettäessä pohtia, mitä viran tehtävänkuva on, ja sen jälkeen pohtia, millaiset opinnot parhaiten siihen antavat osaamista. Seurakunnan omaan harkintaan siis jää, millaisen pääaineen katsotaan antavan kelpoisuuden juuri kyseiseen virkaan. Ovatko ne edellä mainittujen lisäksi jazz- tai kansanmusiikki, musiikkikasvatus, pianonsoitto, sävellys, jne.? Tehtävän sisältö siis määrittää, mitä osaamista edellytetään.

Piispainkokouksen helmikuussa 2011 antaman tarkennuksen mukaan pelkkä ylin tasosuoritus A ei riitä antamaan kelpoisuutta laajaa yliopistotutkintoa edellyttävään virkaan, vaan opinnoilla tarkoitetaan kaikkia tasosuoritukseen A liittyviä opintoja. (PK-pöytäkirja 8.–9.2.2011, s. 59: Tarkennuksia piispainkokouksen antamaan säädökseen, KS 108)

Tasosuorituksesta A todetaan eri tavalla 1.8.2010 jälkeen kuin ennen 1.8.2010:

3§ 1) 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon lisäksi tai siihen sisältyen
a) Sibelius-Akatemian perustutkinnon ylimmällä, tasolla A suoritetut kuoronjohdon, laulun tai urkujensoiton opinnot;
2) Ennen 1.8.2010 suoritettu:
c) Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin harjoittamiseen suoraan liittyvän tai sitä tukevan musiikin maisterin tutkinnon lisäksi Sibelius-Akatemiassa tasolla A suoritettu tutkinto ja siihen liittyvät opinnot tai ...”

Jälkimmäinen perustuu piispainkokouksen päätökseen vuodelta 1994, jonka intentio on, että myös musiikin maisterin tutkintoon sisältyvä – eikä ainoastaan sen lisäksi suoritettu – tasosuoritus A ja siihen liittyvät opinnot antavat kelpoisuuden.

4 § Muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä kanttorinvirka

Kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua muuta tutkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan antavat kelpoisuuden seuraavat tutkinnot tai opinnot:
1) 31.7.2010 jälkeen suoritettu:
a) kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, muusikon (AMK) tutkinto;
b) kirkkomusiikin koulutusohjelmassa suoritettu musiikin kandidaatin tutkinto.
2) Ennen 1.8.2010 suoritettu:
a) Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan keskuksen 1980-luvulla järjestämä alimman asteen kanttorin tutkintoon johtanut poikkeuskoulutus;
b) 31.7.2007 mennessä suoritettu konservatorion kirkkomuusikon tutkinto tai vastaava näyttötutkinto;
c) 1.8.1995–31.7.2003 Sibelius-Akatemiassa suoritettu musiikin kandidaatin tutkinto;
d) kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdon mukainen kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto (muusikko AMK);
e) tutkinto tai opinnot, jotka antavat kelpoisuuden ylempää korkeakoulututkintoa tai laajaa yliopistotutkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan.

1. pykälässä määritellyt opinnot tulee sisältyä tässä pykälässä määriteltyyn kanttorin viran tutkintoon. Henkilöllä voi olla kirkkomusiikki pääaineena suoritettu musiikin kandidaatin tutkinto, mutta se ei välttämättä sisällä 1 §:n määrittämiä opintoja, jolloin tutkinto ei myöskään tuota kelpoisuutta.

5 § Ulkomailla suoritetut tutkinnot

Ulkomailla suoritettujen musiikin tutkintojen ja opintojen tunnustamisesta, rinnastamisesta ja hyväksymisestä päättää kirkkohallitus siten kuin siitä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään.

6 § Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2010.
Tällä päätöksellä kumotaan piispainkokouksen 14 päivänä helmikuuta 2006 antama päätös kanttorin virkaan vaadittavista tutkinnoista (kirkon säädöskokoelma nro 104).
Tätä päätöstä sovelletaan kanttorinvirkaan, jonka täyttämisestä tehdään päätös tämän päätöksen voimaantulon jälkeen.
Tämän päätöksen voimaantulo ei vaikuta jo virassa olevien kanttoreiden kelpoisuuteen.
Opiskelijaan, joka on aloittanut opinnot ennen tämän päätöksen voimaantuloa, voidaan soveltaa heinäkuun 31 päivään 2011 saakka tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleita määräyksiä.

Kelpoisuus määräytyy sen mukaan, minkä säädöksen voimassa ollessa tutkinto on suoritettu. Esimerkiksi mikäli henkilö on suorittanut tutkintokokonaisuuden Kirkon säädöskokoelma nro 66:n voimassa ollessa, ja on sen mukaan silloin ollut kelpoinen A-virkaan, on hän sitä edelleenkin.


Lisätietoja saat oman hiippakuntasi hiippakuntakanttorilta tai Kirkkohallituksen musiikin asiantuntijalta: Teija Tuukkanen


Tämän sivun lyhytosoite: http://sakasti.evl.fi/kanttorinkelpoisuus

Palaute sivun ylläpitäjälle

Kiitos palautteesta!

Sulje
Palautteen aihe Palautetta tästä sivusta Yleinen palaute Palaute Nimi Sähköpostiosoite Haluan että minuun otetaan yhteyttä
Muistathan antaa sähköpostiosoitteesi, jos haluat vastauksen!
Eteläranta 8, PL 210 00131 Helsinki | Vaihde (09) 1802 1 | Kartta Evästeet Palaute sivun ylläpitäjälle