Palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
työntekijöille ja toimijoille

Viittomakielinen kirkkokäsikirjatyö

Tarja Sandholm ja Tomas Uusimäki

Kirkolliskokous päätti keväällä 1998 jumalanpalveluksen ydintekstien sekä kymmenen käskyn kääntämisestä viittomakielelle. Päätös oli jatkoa saamenkielisten käännösten valmistumiselle ja liittyy Suomen perustuslain yhdenvertaisuus-, uskonnonvapaus- ja kielisäännöksiin (6§, 11§, 17§).

Aikaisemmin kirkollisissa yhteyksissä käytettiin viitottua suomea eikä seurattu viittomakielen sanajärjestystä. Mistään jumalanpalveluksen osasta ei ollut käytössä kaikille yhteisiä, täsmälleen samanlaisina toistuvia tekstejä.

Käännökset

Ensimmäinen virallinen käännös julkaistiin vuonna 2001. Siihen sisältyivät seuraavien tekstien viittomakieliset käännökset: Isä meidän -rukous, Herran siunaus, uskontunnustus, kymmenen käskyä, kastekäsky, ehtoollisen asetussanat ja Isä meidän -rukouksen ekumeeninen muoto.

Luukkaan evankeliumin käännös hyväksyttiin kirkolliskokouksessa toukokuussa 2007. Luukas valittiin evankeliumeista käännettäväksi ensimmäisenä, koska se sisältää monet tutut kertomukset, esimerkiksi jouluevankeliumin ja tuhlaajapoika-vertauksen.

Messun peruskaavan, lapsen kasteen, konfirmaatiomessun, avioliittoon vihkimisen ja hautaan siunaamisen kaavat hyväksyttiin marraskuussa 2008.

Evankeliumikirjan käännökset hyväksyttiin toukokuussa 2009.

Johanneksen evankeliumi hyväksyttiin marraskuussa 2011.

Viikkomessu, hautaan siunaaminen sekä kaste- ja lähetyskäsky (Matt. 28:16-20) ja lasten evankeliumi (Mark. 10:13-16) suomenruotsalaisella viittomakielellä hyväksyttiin myös marraskuussa 2011.

Kääntäjät

Viittomakielisen kirkkokäsikirjan käännöstyöryhmä asetettiin syksyllä 1998 ja varsinainen käännöstyö alkoi keväällä 1999. Ensimmäisenä käännöstyön projektisihteerinä toimi Irma Frondelius vuosina 1998-2001. Työryhmään kuului mm. Kuurojen Liiton edustajia, kuurojenpappeja ja teologinen asiantuntija. Käännöstyöryhmän puheenjohtajana toimi erityisluokanopettaja Jaana Aaltonen.

Vuonna 2002 kirkkohallitukseen perustettiin viittomakielen kääntäjän virka, johon valittiin Tomas Uusimäki. Vuonna 2005 perustettiin toinen virka, johon valittiin Tarja Sandholm. Työ valmistui vuoden 2012 lopussa.

Käännöstyön periaatteita

Käännöksissä on pyritty esittämään keskeinen merkitys, ei edetty sana sanalta. Kääntäjät ovat raamatuntutkijoiden avulla etsineet termeille ja käsitteille kuvaavimman vaihtoehdon ja luoneet myös Raamatun henkilöille omia viittomanimiä. Nimet perustuvat alkukieliseen merkitykseen, ammattiin tai tekoihin. Esimerkiksi Pietarin viittomanimi on "Avain" ja Sakarian "muistaa", koska Sakarias merkitsee hepreaksi ja kreikaksi "Jahve muistaa".

Koko viittomakielisen käännöstyön ajan on pyritty vuorovaikutukseen käännösten käyttäjien kanssa. Käännöstyöryhmän lisäksi alustavia käännöksiä ovat arvioineet sekä viittomakieliset seurakuntalaiset että kuurojenpapit ja -diakoniatyöntekijät. Käännösehdotukset ovat olleet nähtävissä myös kirkkohallituksen verkkosivuilla.


Tämän sivun lyhytosoite:

Palaute sivun ylläpitäjälle

Kiitos palautteesta!

Sulje
Palautteen aihe Palautetta tästä sivusta Yleinen palaute Palaute Nimi Sähköpostiosoite Haluan että minuun otetaan yhteyttä
Muistathan antaa sähköpostiosoitteesi, jos haluat vastauksen!
Eteläranta 8, PL 210 00131 Helsinki | Vaihde (09) 1802 1 | Kartta Palaute sivun ylläpitäjälle