Palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
työntekijöille ja toimijoille

Osa II, Palkkaus

LUKU 2.1.    YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

10 §    Yleisiä määräyksiä

1 mom.        
Tämän luvun määräykset koskevat viranhaltijoita ja työsopi-mussuhteisia työntekijöitä ellei jäljempänä sanotusta muuta johdu.

2 mom.    
Työaika- ja varallaolokorvauksia koskevat määräykset ovat VI osassa. Matkakustannusten korvauksia koskevat määräykset ovat V osassa ja liitteessä 9.

11 §     Kokonaispalkkaus

1 mom.    
Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkat ovat kokonaispalkkoja.

Pöytäkirjamerkintä:
Luontoisetupalkkaus koskee vain tämän oikeuden evankelis luterilaisen kirkon palkkauslain kumoamisesta annetun lain (391/1990) perusteella säilyttänyttä viran vakinaista haltijaa. Tällaisen viranhaltijan palkkauksesta on voimassa, mitä Kirkon yleisessä virkaehtosopimuksessa 1990 tai sen jälkeen solmitussa virkaehtosopimuksessa on sovittu.

Soveltamisohje:
Kokonaispalkkaukseen ei kuulu minkäänlaisia luontoisetuja, ei esimerkiksi asuntoa tai sen sijasta maksettavaa asuntokorvausta, ei autotallia, autopaikkaa, sähköä, polttopuita tai muitakaan kokonaan tai osittain ilman vastiketta annettavia luontoisetuja.

2 mom.    
Muita kuin tässä sopimuksessa sanottuja palkkaukseen liittyviä etuuksia viranhaltijalle voidaan suorittaa vain, jos niistä on virkaehtosopimuksella sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:
Yksityiseltä tai muulta maksuvelvolliselta perittävät maksut viranhaltijan suorittamista virkatoimista ja lunastukset toimituskirjoista kuuluvat seurakunnalle.

12 §     Varsinainen palkka

1 mom.    
Varsinaisella palkalla tarkoitetaan jäljempänä 2 – 5 momentin mukaisesti määräytyvää viranhaltijalle ja työsopimussuhteiselle työntekijälle säännöllisesti palkanmaksukausittain maksettavaa palkkaa.

2 mom.    
Kirkkoherran viran haltijan varsinainen palkka muodostuu peruspalkasta ja määrävuosilisästä sekä säännöllisesti toistuvana vakioeränä kuukausittain maksettavasta muusta lisäpalkasta tai palkanlisästä siten kuin siitä on kirkkoherroja koskevassa palkkahinnoittelussa määrätty.

Huom.
Palkkahinnoittelu, kirkkoherrat, liite 6.

3 mom.  
Muun viranhaltijan kuin 2 momentissa tarkoitetun kirkkoher-ran ja kuukausipalkkaisen työntekijän varsinainen palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta (peruspalkka), vuosisidonnaisesta henkilökohtaisesta palkanosasta (vuosisidonnainen palkanosa) ja harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta palkanosasta (harkinnanvarainen palkanosa) sekä säännöllisesti toistuvana vakioeränä kuukausittain maksettavasta muusta lisäpalkasta tai palkanlisästä siten kuin siitä on tämän osan luvuissa 2.2. ja 2.4. määrätty.

Huom.
Tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa, luku 2.2.

Muut lisät ja palkkiot, luku 2.4.

4 mom.  
Aikapalkalla työskentelevän tuntipalkkaisen työntekijän varsinainen tuntipalkka muodostuu perustuntipalkkojen hinnoittelun mukaisesta tehtäväkohtaisesta perustuntipalkasta tai muun palkkahinnoittelun mukaisesta tuntipalkasta sekä säännöllisesti maksettavista lisistä siten kuin siitä on tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevassa palkkahinnoittelussa määrätty.

Huom.
Palkkahinnoittelu , tuntipalkkaiset työntekijät, liite 8.

5 mom.    
Varsinaiseen palkkaan luetaan kuuluvaksi myös vastikkeetta annettava asunto ja siihen liittyvä luontoisetu tai näiden sijaan annettava rahakorvaus. Jos luontoisedun arvoa ei voida muuten todeta, pidetään sinä sitä määrää, josta verotusta varten suoritetaan ennakonpidätys.

Huom.
11 §:n 1 momentin pöytäkirjamerkintä.

6 mom.    
Varsinaiseen palkkaan ei lueta korvausta toiseen virkaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta oman viran ohella, muusta erillisestä tehtävästä maksettavaa lisäpalkkiota, erityispalkkiota tai –korvausta, työajan perusteella suoritettavaa korvausta, erityisestä työolosuhteesta tai ajankohdasta maksettavaa palkkiota tai korvausta eikä kustannusten korvausta.

Soveltamisohje 1-6 mom:
Varsinaisen palkan käsitteellä on merkitystä sovellettaessa mm. seuraavia virka- ja työehtosopimuksen kohtia: palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta (15 §), palkanmaksuajankohta (17-18 §), sairausloman palkkaus (71-74 §), eräiden virka- ja työvapaiden palkkaus (81-82 §, 91-96 §), kuukausipalkkaisen viranhaltijan/työntekijän tuntipalkan laskeminen työaikakorvauksia suoritettaessa (203 §), vuosilomapalkka ja lomaraha (110-111 §) ja lomakorvaus (112 §).

Luontoisetupalkkauksessa asunto ja muu siihen liittyvä taloussähköetu on varsinaista palkkaa ja otetaan huomioon mm. lomarahan ja korvauksen laskennassa. Edun arvo on sama kuin sen ennakonpidätysarvo verotuksessa.

Viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työntekijä palkanmaksukausi on kuukausi. Tuntipalkkaisella työntekijällä on kuukaudessa kaksi tai useampia palkanmaksukausia, ks 18 § 2 mom.

Lisäpalkkion tai palkanlisän kuuluminen varsinaiseen palkkaan todetaan yleensä virka- ja työehtosopimuksessa erikseen.

13 §    Päätoimisuus

Virkasuhde/työntekijän työsuhde on päätoiminen, jos viranhal-tijan/työntekijän määritelty työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa eikä hän ole muussa päätoimiseksi katsottavassa työssä tai palvelussuhteessa. Hengellisen työn viranhaltijan palvelussuhde on päätoiminen silloin, kun tehtävämäärä on vähintään puolet kokoaikaisen viran täydestä tehtävämäärästä.

Soveltamisohje:
Pää ja sivutoimisuuden erolla on lähinnä merkitystä vuosisidonnaista palkanosaa koskevien määräysten soveltamisessa.

14 §    
Osa-aikaisen viranhaltijan ja osa-aikaisen kuukausipalkkaisen työsopimussuhteisen työntekijän palkkaus

Osa aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työsopimussuh-teisen työntekijän palkka määräytyy liitteen 5 mukaisesti prosenttiosuutena täydeltä työajalta maksettavasta varsinaisesta palkasta siinä suhteessa kuin hänen työaikansa tai tehtävämääränsä on asianomaista täyttä säännöllistä työaikaa tai tehtävämäärää alempi.

Pöytäkirjamerkintä:
Liitteessä 5 on valmiiksi laskettuna täysien työtuntien mukaiset palkkausprosentit. Jos osa aikaisen säännöllinen työaika ei ole vahvistettu kokonaisina täysinä tunteina, vaan sisältää myös tunnin osia, palkkausprosentti lasketaan jakamalla viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika häneen noudatettavan työaikajärjestelmän täydellä viikkotyöajalla. Saatu tulos pyöristetään lähimpään täyteen prosenttiin siten, että ensimmäisen desimaalin luvut 1 4 pyöristetään alaspäin nollaksi ja luvut 5 9 ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun.

Soveltamisohje:
Osa aikaisesti työskentelevän viranhaltijan/työntekijän palkan määritteleminen edellyttää, että hänelle ensin määritellään täydeltä työajalta maksettava palkka. Sen määrittelyssä noudatetaan samoja perusteita kuin kokoaikaisesti työskentelevän viranhaltijan/työntekijän palkkaukseen määrittelemisessä.

15 §    
Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta

1 mom. 
Jos viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työsopimussuhteisen työntekijän palkka on laskettava kalenterikuukauden osalta, päiväpalkka saadaan jakamalla viranhaltijan/työntekijän varsinainen kuukausipalkka asianomaisen kuukauden kalenteripäivien lukumäärällä.

Soveltamisohje:
Päiväpalkka tulee määriteltäväksi lähinnä silloin,

- kun viranhaltijan/työntekijän kuukausipalkkaa on vähennettävä sen vuoksi, että hän on yhden tai useampia päiviä poissa virantoimituksesta/työstä palkattomalla virkavapaalla/työvapaalla,

-  kun palkka on määritelty kuukausipalkkana, mutta virkasuhde/työ-suhde kestää vähemmän kuin kuukauden tai

-  kun palvelussuhde alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden.

Viranhaltijan katsotaan olevan virantoimituksessa kuukauden jokaisena päivänä, ellei hän ole vuosilomalla tai virkavapaana. Virantoimituksesta tarkemmin ks. mallivirkasäännön 13 § 3 mom. Ks. myös 102 § 2 momentin soveltamisohje. Palkattomalla virkavapaalla olevalta viranhaltijalta pidätetään palkka kaikilta niiltä päiviltä, joita virkavapaus koskee.

Jos työsopimussuhteinen työntekijä on poissa työstä palkattomalla vapaalla jakson, johon sisältyy hänen viikoittaisia vapaapäiviään, vähennetään hänen varsinaista kuukausipalkkaansa päiväpalkan määrällä myös jokaiselta tällaiselta päivältä.

2 mom.        
Mikäli viranhaltijan virkasuhde tai kuukausipalkkaisen työso-pimussuhteisen työntekijän työsuhde kestää enintään 12 kalen-teripäivää tai viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde keskeytyy tai päättyy hänestä riippumattomasta syystä siten, että palkkaa maksetaan enintään 12 kalenteripäivän pituiselta kuukauden osalta, palkka lasketaan 1 momentista poiketen tehtyjen työtuntien mukaan. Samoin menetellään silloin, jos alkavan palvelussuhteen ensimmäiseltä tai päättyvän palvelussuhteen viimeiseltä kalenterikuukaudelta tulee maksettavaksi palkkaa enintään 12 kalenteripäivältä. Tuntipalkan laskentaperusteena käytetään tällöin 203 §:n jakajalukuja. Hengellisen työn viranhaltijoille palkka maksetaan kuitenkin päiväpalkkaperusteisesti. Tämä koskee myös leirityöaikahyvityspäiviä ja leirin vuoksi siirrettyjä vapaapäiviä.

Soveltamisohje:       
Hengellisen työn viranhaltijoilla tarkoitetaan niitä hengellistä työtä tekeviä viranhaltijoita, joihin ei sovelleta työaikalakia. Ks. 140 § 1 momentin soveltamisohje sekä 140 § 4 ja 5 momentti.

16 §  
Viranhaltijan palkkauksen alkaminen ja päättyminen

1 mom.    
Virkaan nimitetyn tai määrätyn viranhaltijan oikeus palkkaukseen alkaa siitä päivästä, jolloin hän ryhtyy virkaansa tai tehtäväänsä hoitamaan tahi mistä lukien hänen työssä ollessaan hä-nelle on myönnetty palkkauksellinen etuus. Oikeus palkkaukseen jatkuu siihen päivään, jolloin viranhaltijan viran tai tehtävän hoitaminen päättyy tahi hänelle myönnetty palkkauksellinen etuus muutoin lakkaa.

Soveltamisohje:
Jos virantoimitus on määrätty alkamaan viranhaltijan säännönmukaisesta vapaapäivästä tai kuukauden ensimmäiseksi päiväksi sattuvasta pyhä , juhla tai muusta vapaapäivästä, myös oikeus palkkaukseen alkaa määräyksen mukaisesta virantoimituksen alkamispäivästä. Edellytyksenä on kuitenkin, että virantoimitus tosiasiallisesti alkaa heti ensimmäisenä viranhaltijan säännönmukaisena työpäivänä em. vapaapäivän tai juhla tai pyhäpäivän jälkeen.

Palkkauksellista etuutta, esim. vuosisidonnaisen palkanosan myöntämistä koskevassa päätöksessä tulee olla päivämäärä, josta alkaen etuutta viranhaltijalle suoritetaan.

Virkasuhde päättyy sinä päivänä, jolloin se irtisanomisen, sijaisuuden päättymisen tai muun lakkaamisperusteen mukaan on määrä päättyä. Vuosilomaa tai virkavapautta ei siten voida myöntää pidettäväksi virkasuhteen päättymisen jälkeen eikä virkasuhteen lakkaaminen siirry vuosiloman, sairausloman, äitiysvapaan tai muun palkallisen virkavapauden johdosta.

2 mom.    
Jos viranhaltijan virkasuhde päättyy kalenterikuukauden aikana sen johdosta, että hän ruumiinvian tahi vähentyneiden ruumiin taikka sielunvoimien vuoksi on käynyt pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa, taikka hän kuolee, palkkaus suoritetaan hänelle tai hänen oikeudenomistajilleen koko siltä kalenterikuukaudelta.

Soveltamisohje:
Jos viranhaltijan virkasuhde muusta kuin sopimuskohdassa mainitusta syystä päättyy kesken kalenterikuukauden, liikaa maksettu palkka peritään takaisin.

17 §     Palkan maksaminen viranhaltijalle

1 mom.    
Viranhaltijan varsinainen palkka maksetaan kultakin kalenteri-kuukaudelta seurakunnan asianomaisen viranomaisen määräämänä päivänä, viimeistään kuitenkin kalenterikuukauden 15. päivänä. Jos maksupäiväksi määrätty päivä sattuu arkilauantaiksi, sunnuntaiksi tai muuksi juhlapäiväksi, palkka maksetaan sitä lähinnä edeltävänä saman kalenterikuukauden muuna arkipäivänä. Jos maksupäivä tämän johdosta siirtyisi edelliselle kalenterikuukaudelle, palkka maksetaan kuitenkin maksupäivää lähinnä seuraavana muuna arkipäivänä.

2 mom.    
Muu kuin varsinainen palkka tai palkkio maksetaan varsinaisen palkan maksamisen yhteydessä, jollei 3 momentista muuta johdu tai virkaehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

3 mom.    
Jos 2 momentissa tarkoitetun palkan tai palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpi-teistä, maksu suoritetaan viimeistään laskun esittämistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

4 mom.    
Viranhaltijan palkka saadaan maksaa viranhaltijan ilmoittaman rahalaitoksen välityksellä.

Pöytäkirjamerkintä:
Palkanmaksuajankohtaa voidaan seurakunnan asianomaisen viranomaisen päätöksellä siirtää kerrallaan enintään kaksi kalenteripäivää. Ennen palkanmaksuajankohdan muuttamista koskevan päätöksen tekemistä asianomaisia viranhaltijoita on sopivalla tavalla kuultava.

Soveltamisohje 1-4 mom:
Palkanmaksuajankohta on sama sekä vakinaisille viranhaltijoille että viransijaisille. Palkanmaksun ajankohta tulee määrätä pysyvästi tietyksi päiväksi, esim. kalenterikuukauden 5. päiväksi. Palkan tulee olla nostettavissa tässä pykälässä tarkoitettuna palkanmaksupäivänä.

Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa viranhaltijalle laskelma, jossa on selvitys palkan suuruudesta, mahdollisista lisistä sekä palkanpidätyksistä eri tarkoituksiin.

Huom.
Vuosilomapalkan maksaminen, lomarahan maksaminen, ja lomakorvauksen maksaminen, ks. 117 §.

18 §     Palkan maksaminen työsopimussuhteiselle työntekijälle

1 mom.    
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka kerran kuukaudessa jälkikäteen kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Jos kuukauden viimeinen arkipäivä on lauantai, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.

2 mom.    
Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa tai, mikäli siitä työnantajan ja työntekijän kesken niin sovitaan, kerran viikossa. Työsuhteen jatkuessa palkka erääntyy maksettavaksi viimeistään seitsemäntenä työpäivänä palkanmaksukauden päätyttyä.

Soveltamisohje 1-2 mom.:
Palvelussuhteen päättyessä palkka maksetaan viimeistään palvelussuhteen viimeisenä päivänä (ks. työsopimuslain 2 luku 14 §).

3 mom.    
Jos työsopimussuhteisen työntekijän palkka työsuhteen aikana tai sen päättyessä erääntyy maksettavaksi pyhä ja itsenäisyys tai vapunpäivänä, joulu tai juhannusaattona taikka arkilauantaina, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.

4 mom.    
Työntekijän palkka saadaan maksaa työntekijän ilmoittaman rahalaitoksen välityksellä. Maksu tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan voidaan laskea olevan erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä.

5 mom.    
Muistutukset palkan suuruuteen nähden on tehtävä asianomaiselle työnjohdolle viikon kuluessa palkanmaksupäivästä lukien.

Pöytäkirjamerkintä:
Sopijapuolet suosittavat, että työntekijälle annetaan aina palkanmaksun yhteydessä laskelma, jossa on selvitys palkan suuruudesta, mahdollisista lisistä ja palkanpidätyksistä eri tarkoituksiin.

Huom. 1
Työsopimuslain 2 luvun 16 §:n 2 momentin mukaan maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

Huom. 2
Vuosilomapalkan maksaminen, lomarahan maksaminen, ja lomakorvauksen maksaminen, ks. 117 §.

19 §  
Työsopimussuhteisia työntekijöitä koskevia muita määräyksiä

1 mom.    
Milloin työntekijä on tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve muutoin vaatii, on hän velvollinen suorittamaan muutakin työtä. Mikäli työ, johon työntekijä on siirretty, on alemmin palkattua, maksetaan hänelle omaa ammattiaan tai työtään vastaava palkka. Mikäli työ on korkeammin palkattua, työntekijälle maksetaan tilapäistä työtään vastaava korkeampi palkka siltä ajalta, jona hän tätä työtä suorittaa.

Soveltamisohje:
Momentissa tarkoitetun muun työn tulee olla työntekijälle hänen ammattiinsa ja työkokemukseensa nähden sopivaa. Esimerkiksi haudankaivaja voi olla momentissa sanotun perusteella velvollinen ohjaamaan hautaussaatto siunauskappelista haudalle, vaikkei työsopimuksessa olisi siitä nimenomaisesti sovittukaan.

Silloin, kun työnantaja ja työntekijä sopivat muusta työstä sen sijaan, että työnantaja käyttäisi työsopimuslain (55/2001) mukaista oikeuttaan lomauttaa tai irtisanoa työntekijä, palkkaus määräytyy momentissa sanotusta poiketen asianomaista työtä koskevien palkkausmääräysten mukaisesti. Esimerkiksi, jos työnantaja sopii lastenohjaajan kanssa hautausmaatyöstä sen sijaan, että lomauttaisi työntekijän, määräytyy työntekijän palkka hautausmaiden kesätyöntekijän tehtävistä maksettavan kuukausi- tai tuntipalkan mukaisesti.

2 mom.    
Milloin työntekijä sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttaman töiden keskeytyksen vuoksi ei voi tehdä työtään, on hänelle täksi ajaksi pyrittävä järjestämään muuta työtä.

Soveltamisohje:
Mikäli kysymyksessä on tavanomainen luonnoneste, ei työntekijälle, joka on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään, makseta palkkaa. Mikäli kysymyksessä taas on työpaikkaa kohdannut tulipalo, poikkeuksellinen luonnontapahtuma tai muu sen kaltainen työsopimuksen osapuolista riippumaton tapahtuma, maksetaan työntekijälle työnteon keskeytyksen ajalta varsinainen palkka, enintään kuitenkin 14 päivältä (ks. myös työsopimuslain 2 luvun 12 § 2 ja 3 mom.).



Tämän sivun lyhytosoite:

Palaute sivun ylläpitäjälle

Kiitos palautteesta!

Sulje
Palautteen aihe Palautetta tästä sivusta Yleinen palaute Palaute Nimi Sähköpostiosoite Haluan että minuun otetaan yhteyttä
Muistathan antaa sähköpostiosoitteesi, jos haluat vastauksen!
Eteläranta 8, PL 210 00131 Helsinki | Vaihde (09) 1802 1 | Kartta Palaute sivun ylläpitäjälle