Palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
työntekijöille ja toimijoille

Perheen sunnuntai, ensimmäinen vuosikerta

Tekstit

1. Moos. 2: 18–24
Ef. 6: 1–4
Mark. 10: 13–16

Yleisiä vinkkejä

Perheen sunnuntain profiilia on syytä pohtia valmiiksi jo kausisuunnitelman yhteydessä. Yhden, seurakunnan kannalta luontevan pääteeman valinta selkeyttää perheen sunnuntain suunnittelua. Pääteema voi olla esimerkiksi avioliitto, sukupolvien jatkumo, kristillinen kasvatus, seurakunta perheenä tai lapseus. Messun ympärille saa luontevasti rakennettua laajemmankin tapahtuman. Tällöin messusta voidaan rakentaa kutsumessu hiljattain (esimerkiksi vuoden sisällä) avioituneille pareille. Tällöin saarnassa voidaan jatkaa ja syventää vihkimisessä tai avioliiton siunaamisessa esille nostettujen teemojen käsittelyä. Muuta toimintaa voidaan järjestää seurakunnan painopisteiden, tarpeiden ja resurssien mukaan. Esimerkiksi lounaan järjestäminen helpottaa monen lapsiperheen ja miksei muidenkin sunnuntaielämää. Lounaan jälkeen voidaan järjestää perhe-elämää tai parisuhdetta tukeva luento ja lapsille vastaavasti omaa ohjelmaa.

Perheen sunnuntain messun ei ole välttämättä oltava toteutukseltaan perhemessu, vaikka kaikenikäiset onkin syytä pitää suunnittelussa mielessä. Sanaosan aikana lapsille järjestettävä pyhäkoulu saattaa helpottaa saarnan sisältöjen suunnittelussa. Jumalanpalveluksen järjestäminen messuna tukee lasten ehtoolliskasvatusta. Perheen sunnuntain keskiössä on perhe ja siinä toteutuva yhteys, myös ehtoollisyhteys. Perheen nuorimpien oloa helpottaa, mikäli messu saadaan mahtumaan tuntiin.

Messun ja muun toiminnan muodostama kokonaisuus on hyvä valmistaa alusta asti seurakunnan eri työalojen yhteistyönä. Samoin laajapohjainen yhteistyö seurakuntalaisten kanssa auttaa löytämään oikeat ratkaisut ja toimintamallit.

Näkökulmia perheen sunnuntain valmisteluun saa kirjasesta Minäkö perhetyön tekijä? (Kirkkohallituksen julkaisuja 2009).

Johdantosanat

Hyvä Jumalan perheväki. Elämä on lahja, joka saadaan toisten ihmisten kautta. Toisten ihmisten kautta me myös opimme elämään. Meidät on luotu yhteyteen Jumalan kanssa ja lähimmäistemme kanssa. Perheen sunnuntai muistuttaa meitä tästä.

I     Saarnan juuria

Erilaisuus ja erilaisuuden sietäminen ovat asioita, jotka nousevat usein esille, kun puhutaan vähemmistöistä. Perhe on teema, joka ei koske vain vähemmistöä tai muuten rajallista osaa ihmisistä vaan vaikuttaa käytännössä jokaiseen maailman ihmiseen tavalla tai toisella. Jokainen tarvitsee syntyäkseen, selvitäkseen hengissä ja kasvaakseen muita ihmisiä – olivat nämä toiset ihmiset sitten perinteinen ydinperhe tai joku muu kokoonpano. Perhe ei siis missään mielessä ole vähemmistökysymys, koskettaahan se jokaista, mutta juuri perheessä erilaisuus, sen tuoma rikkaus ja erilaisuuden sietäminen ovat keskeisiä teemoja.

Perheen sunnuntain ensimmäinen lukukappale vie meidät naisen ja miehen välillä vallitsevan erilaisuuden ääreen. Luomiskertomus korostaa sekä yhteyttä ja tasa-arvoisuutta naisen ja miehen välillä että naisen ja miehen välistä erillisyyttä. Naisen luominen miehen kylkiluusta kuvaa sukupuolien välillä lähtökohtaisesti vallitsevaa yhteyttä. Eroistaan ja toiseudestaan huolimatta nainen ja mies eivät ole eri lajia ja tyystin vieraita toisilleen vaan ”luu luusta ja liha lihasta”. Mikään eläimistä ei poistanut miehen yksinäisyyttä. Siihen tarvittiin toinen ihminen, nainen. Teksti korostaa yhteyttä paitsi lähtökohtana myös päämääränä: nainen ja mies ”tulevat yhdeksi lihaksi”.

Yhteyden lisäksi korostuu erillisyys. Kukaan ei voi poistaa omaa yksinäisyyttään omin kyvyin. Vain toinen voi aidosti poistaa ihmisen yksinäisyyden. Naisen ja miehen välisen yhteyden merkitys ei pysähdy vain näihin itseensä vaan palvelee suurempaa kokonaisuutta. Yksinäisyyden poistumisella ja yhteyden syntymisellä on seurauksensa koko luomakunnalle: naisen ja miehen erilaisuus ja yhteys mahdollistavat uuden elämän syntymisen ja ihmissuvun säilymisen.

Yhteyden ja erilaisuuden teema jatkuu toisessa lukukappaleessa. Kun puhutaan vanhemmista, puhutaan entisistä lapsista; ja lapset ovat puolestaan potentiaalisia tulevaisuuden vanhempia. Lapseus ja vanhemmuus eivät siis erilaisuudestaan huolimatta sulje toisiaan pois vaan edellyttävät toisiaan. Erilaisuus ja yhteys mahdollistavat kasvamisen ja kasvattamisen.

Evankeliumi nostaa esille erilaisuuden sietämisen ja ymmärtämisen vaikeuden. Lapset eivät opetuslasten mielestä olleet tervetulleita Jeesuksen luo. Ikä oli heidän mielestään merkittävä erottava tekijä ihmisten välillä. Jeesus kumosi opetuslasten käsityksen. Hän otti vastaan lapset ja teki heidän erilaisuudestaan esimerkin. Aikuisten tulee oppia lasten kaltaisuutta voidakseen ottaa vastaan Jumalan valtakunnan. Ilman lasten erilaisuutta ja läsnäoloa vanhemmilla ei olisi tätä oppimisen mahdollisuutta.

Raamatussa ja kristillisessä traditiossa perhe on kaiken kaikkiaan keskeisessä roolissa sisältöjen oppimisen ja ymmärtämisen kannalta. Kristillinen kieli on täynnä viittauksia perhesuhteisiin: Jumala ilmoittaa itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä, ihmiset ovat Jumalan lapsia, Kristuksen ja kirkon suhdetta verrataan avioliittoon, profeetta Hoosean avioliitto toimii Jumalan merkkinä kansalle, Luther toteaa kolmannen käskyn rinnastavan Jumalan ja vanhempien tehtävät, kirkosta puhutaan Jumalan perheväkenä ja niin edespäin.

Edellä luetelluissa esimerkeissä näkyy toisaalta yhteys, toisaalta hyvin usein toisten sietäminen ja sen opettelu. Ihmisten väliset suhteet ovat tällaisina elämän perusdynamiikkaa. Rakkaus edellyttää toista ja mahdollistaa kolmannen. Jo kaiken elämän perusta, Pyhä Kolminaisuus, ilmoittaa itsensä suhteiden kautta. Jeesuksen Kristuksen antama rakkauden kaksoiskäsky on kristillisen elämän suuri ohje. Se kertoo elämän perustasta: elämässä on kyse suhteesta Jumalaan ja lähimmäisiin.

Rakkauden kaksoiskäsky kertoo olemassaolollaan myös siitä, että elämän luonnollisimmat suhteet kaipaavat erityistä huomiota. Lankeemus ei ole jättänyt vaurioitta ihmisen perimmäistä luontoa sellaisena, joka osaa ottaa vastaan rakkautta ja rakastaa. Kristuksessa valmistettu pelastus ja armo koskettavat myös näitä vaurioita. Avioelämä ja perhe-elämä ovat suuressa määrin opettelua erilaisen sietämiseen, kunnioittamiseen ja rakastamiseen. Yhteinen elämä on usein anteeksipyytämistä, anteeksiantamista ja anteeksisaamista, oppimista ja keskeneräisyyttä.

Perheessä elämän perusluonne tulee vahvasti ilmi. Perhe on näin vahva arvojen ja tapojen opettaja ja kasvattaja. Päivän evankeliumi kertoo, että vanhemmat toivat lapsensa Jeesuksen luo. Perhe liittää ihmisen siihen sukupolvien jatkumoon, jossa ihmisiksi elämistä voi oppia ja opetella. Se on yhteyttä paitsi ihmisten välillä, myös yhteyttä Jumalaan, jonka edessä me kaikki elämme.

II     Kuvaelma

Valmistetaan joulukuvaelman malliin kuvaelma lasten evankeliumista. Valmistusvaiheessa kerätään näyttelijöiden keskuudesta näkemyksiä siitä, mitä heidän esittämänsä hahmot saattaisivat tilanteessa ajatella, millaisia kysymyksiä ja tunnelmia heillä on. Kuvaelma esitetään evankeliumin luvun yhteydessä. Koska evankeliumi on suhteellisten lyhyt, tulee kiinnittää huomiota sen lukemisen sopivan rauhalliseen tahdittamiseen ja koko kuvaelman harjoittelemiseen. Kuvaelman jälkeen saarnaaja käy läpi eri hahmojen mahdollisia ajatuksia harjoitteluvaiheessa tehtyjen koosteiden pohjalta.

Saarnaaja voi viitata jo saarnan yhteydessä ehtoolliseen ja verrata Jeesuksen kutsua lasten evankeliumin lapsille ja heidän vanhemmilleen kaikille esitettävään ehtoolliskutsuun. Saarnaaja voi rohkaista lasten ehtoolliselle (katso uusi Jumalanpalveluksen opas, sivut 75–76) ja pitää esillä siunauksen merkittävyyttä.

Esirukous

Pyhä Jumala, rakas taivaallinen Isä. Kuule meitä, lapsiasi, kun tuomme eteesi kiitoksemme ja toiveemme, ilomme ja surumme, pelkomme ja pyyntömme.

Kiitämme sinua kirkosta. Anna sen olla meille kuin perhe, jossa saamme kasvaa yhdessä. Opeta meitä antamaan toisillemme anteeksi ja auta meitä ymmärtämään toisiamme paremmin. Siunaa piispaamme ja jokaista seurakuntamme jäsentä. Siunaa kirkkoasi, kun se kertoo teoistasi siellä, missä sinua ei vielä tunneta. Liitä tähän perheeseemme yhä uusia jäseniä.

Kiitämme sinua maastamme. Anna viisautta niille, jotka tekevät päätöksiä yhteisistä asioista ja niille, jotka valvovat yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Auta meitä kaikkia kantamaan yhteistä vastuutamme yhteiskunnassamme. Anna meidän elää rauhassa.

Rukoilemme maailman puolesta. Opeta meitä näkemään koko ihmiskunta perheenä, jossa jokainen jäsen on yhtä tärkeä ja sinulle rakas. Anna viisautta tekoihimme toistemme puolesta. Anna ahneuden tilalle valmiutta auttaa ja kateuden tilalle kykyä yhteiseen iloon.

Tuomme eteesi kaikki ne, jotka kärsivät yksinäisyyden, sairauden, väkivallan, epäoikeudenmukaisuuden, nälän ja muiden elämää tuhoavien voimien uhreina. Avaa sydämemme näkemään läheistemme hyvä.

Rukoilemme perheiden puolesta. Siunaa lasten kasvu. Anna vanhemmille ja muille kasvattajille rakkautta, viisautta ja aikaa lapsille. Anna aviopuolisoille uskollisuutta ja rakkautta toisiaan kohtaan. Tuo eri sukupolvet lähelle toisiaan.

Kuule ne rukoukset, jotka nousevat seurakunnan keskeltä […]. Kuule myös hiljaiset rukouksemme […].

Pyhä Jumala, jätämme itsemme sinun käsiisi. Kuule rukouksemme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.

Virret ja laulut

Vinkkejä Evankeliumikirjan listan lisäksi:

Virsikirja:

749

Lasten virsi:

71 On paikka perheessä Jumalan

82 Kun äidit lapsiansa

83 Tulkaa kaikki lapset luokseni

84 Lapset saavat tulla

106 Käsi kädessä

121 Käteeni tartu

Laulutuuli:

94 Yhdessä on hyvä olla

95 Käteeni tartu

96 Käsi kädessä


Työryhmä: Samuli Koivuranta, Ulla Tuovinen, Timo-Matti Haapiainen


Tämän sivun lyhytosoite:

Palaute sivun ylläpitäjälle

Kiitos palautteesta!

Sulje
Palautteen aihe Palautetta tästä sivusta Yleinen palaute Lähettämällä palautteen hyväksyn tietojeni käsittelyn Palaute Nimi Sähköpostiosoite Haluan että minuun otetaan yhteyttä
Muistathan antaa sähköpostiosoitteesi, jos haluat vastauksen!
Eteläranta 8, PL 210 00131 Helsinki | Vaihde (09) 1802 1 | Kartta | Tietosuoja | Evästeet | Palaute