Palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
työntekijöille ja toimijoille

Uskontojen kohtaaminen

Ruandassa käsi kädessä

Uskonnot eivät kohtaa, ihmiset kohtaavat

Uskonnollisuus inhimillisenä kokemuksena on yhteistä jaettavaa, vaikka uskonnot määrittelevätkin ihmisen ongelman ja sen ratkaisun kukin tavallaan. Kukin traditio hahmottaa kysymykset perimmäisyydestä, maailmasta ja ihmisestä tavallaan. Silti yhteistä kaikkien ihmisten elämään kuuluvaa riittää.

Rauhassa
Rauhanomaisen rinnakkaiselon ja yhteisten asioiden ajamisessa olemme yhtä. Arjen sujuminen, väkivallan torjunta, konfliktien ratkaiseminen, toisten sietäminen, luonnon suojelu, vähäosaisimmista huolehtiminen ja taloudellinen turvallisuus takaavat kaikille, uskonnottomille ja uskonnon harjoittajille paikan, jossa elää.

Radikalismin kasvualusta
Kaikista uskonnoista ja katsomuksista voi kyllä eristää piirteitä – niiden ihmisystävälliset piirteet sivuuttaen – joiden perusteella katsomukset voidaan raaistaa ja radikalisoida. Niin on tapahtunut maailmanhistoriassa, väkivaltaan asti, sekä uskonnollisten että sekulaarien traditioiden vaikutusalueilla. Mutta on myös muistettava, että terrorismi ei kumpua yksin uskonnosta. Sodan keskellä elävä, köyhä, kaikista elämän sujumisen mahdollisuuksista syrjäytynyt, epätoivoinen ja näköalaton ihminen voi nähdä viimeisenä mahdollisuutenaan liittyä joukkoon, joka näyttää tarjoavan elämää suuremman päämäärän, yhteisön, toveruuden ja toimeentulon. Yhteiskunnan marginaalitkin ovat osa yhteiskuntaamme, ja niistä on huolehdittava.

Edustaja vai kannattaja
Uskontojen ja katsomusten edustajat ja kannattajat kohtaavat toisensa monella eri alueella. Uskonnon tai katsomuksen edustaja on joku, jonka yhteisö on valinnut puhemiehekseen tai -naisekseen. Uskonnon tai katsomuksen kannattaja on taas ihminen, joka kokee traditionsa omakseen.

Arki punnitsee uskomme
Kanssakäymisen tärkein alue on arjen maailma. Ystävällinen hymy, pieni auttava ele, sokerin lainaaminen naapurista, tervehtiminen ja luonteva kanssakäyminen tekevät elämästä sopuisaa, on naapuri kuka, minkä värinen, mitä kieltä puhuva, minkä uskontoinen tai katsomuksinen tahansa. Arkea rikastuttaa myös toisten juhlakulttuuriin perehtyminen, sen seuraaminenkin. Saa maistaa vaikkapa uusia eksoottisia ruokia.

Opista ja kokemuksestakin voi keskustella
Opista voidaan myös keskustella, joko korkealla oppineella tasolla tai sitten aivan arkiymmärryksen avulla. Se on kuitenkin aika harvinaista, ja vaatii toiseuden sietämistä ja ystävällisyyttä.

Joskus voidaan myös vertailla sisäistä uskonnon tai uskonnottomuuden kokemusta, kun on päästy tutummiksi. On ehkä myös sovittava, että toista kuunnellaan, hänelle annetaan tila, vaikka kaikkea ei ymmärtäisikään eikä oltaisi samaa mieltä. Inhimillinen kokemus on jaettavissa, mutta todellisuus on aina enemmän kuin vain kokemuksemme. Maailmankatsomukset ovat myös totuusperheitä, jotka sanoittavat inhimillisen kokemuksen myös uskolla johonkin kokemusta suurempaan.

Positiivisesti yhdessä
Yhteisten hyvien ja kaikkia hyödyttävien asioiden ajaminen, yhteiskunta- ja maailmanrauha ovat katsomusten ja uskontojen oleellinen ja tärkeä yhteistoiminnan kenttä. Positiivinen uskonnonvapaus tarkoittaa, että yhteiskunta sallii kansalaistensa olla eri mieltä, sallii kunkin uskoa tavallaan, ja huolehtii, että kaikki voivat elää keskenään sovussa toisiaan kunnioittaen. Uskonnot ja katsomukset eivät kohtaa, mutta ihmiset kohtaavat. Kaikkien etu on, että me kohtaamme.

Erilaisista vuoropuhelun malleista ks. Uskontodialogit


Uskontojen kirjo muuttuu Suomessakin

Sanonta ”Uskon, mutta eri tavalla kuin kirkko opettaa” on yhä useamman puheenpartta. Suhde kirkkoon on yksityistynyt – kirkosta on tullut yhä enemmän yksi palvelujentarjoaja muiden rinnalla. Uushenkisyys ei ole vain kirkon ulkopuolista uskonnollisuutta. Kirkon jäsenille ja työntekijöille kristillisyys on usein yksityistä ja yksilöllistä. Niin kirkon jäsenten kuin sen työntekijöidenkin on opittava puhumaan tavalla, jonka myös maallistunut, kirkosta vieraantunut uskonnollinen ja henkinen etsijä ymmärtää.

Suomi on globaalien muutosten myötä voimakkaasti avautunut ulkomaailmalle ja tullut kielellisesti, etnisesti ja uskonnollisesti monimuotoisemmaksi. Samalla myös kantaväestö jakautuu yhä omaehtoisemmiksi kulttuurisiksi saarekkeiksi. Myös niiden määrä, jotka eivät tunnusta mitään uskontoa tai ideologiaa, kasvaa. Miten ajatella ja elää kristittynä monikatsomuksellisessa maailmassa?

Näille sivuille on koottu tietoa maassamme vaikuttavista uskonnollisista virtauksista ja esitelty erilaisia lähestymistapoja suhteessa toisiin uskontoihin ja toisenlaiseen uskonnollisuuteen:

Uskonnot Suomessa on Kirkon tutkimuskeskuksen yhdessä Uusien uskonnollisten liikkeiden tutkijaverkosto USVA ry:n kanssa toteuttama hanke, jonka tarkoituksena on kerätä ja ylläpitää tietokantaa Suomessa toimivista ja toimineista uskonnollisista yhteisöistä.

Kirkon lähetystyön keskus puolestaan seuraa ja osallistuu uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä koskevaan keskusteluun, hankkii tietoa uskonnollisuuden muutoksista, antaa tähän liittyvää koulutusta ja pyrkii edistämään uskontojen välistä dialogia.


Tämän sivun lyhytosoite: http://sakasti.evl.fi/uskontojen_kohtaaminen

Palaute sivun ylläpitäjälle

Kiitos palautteesta!

Sulje
Palautteen aihe Palautetta tästä sivusta Yleinen palaute Palaute Nimi Sähköpostiosoite Haluan että minuun otetaan yhteyttä
Muistathan antaa sähköpostiosoitteesi, jos haluat vastauksen!
Eteläranta 8, PL 210 00131 Helsinki | Vaihde (09) 1802 1 | Kartta Evästeet Palaute sivun ylläpitäjälle