Palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
työntekijöille ja toimijoille

Messumusiikkia tähän hetkeen


Raamatun tekstit ovat aina saaneet musiikillisia ilmiasuja, kun niitä on pidetty esillä yhteisissä kokoontumisissa. Juutalaisen temppelimusiikin ja synagoogalaulun perinne jatkui kristittyjen kokoontuessa kodeissa ja kirkoissa.

Luterilainen messu säilytti kaiken sen rikkauden, joka vuosisatojen kuluessa oli versonut kristillisen kirkon jumalanpalveluselämän läntisen haaran kasvualustalle. Martti Lutherin toimet messun musiikin edistämiseksi eivät rajoittuneet seurakunnan yhteisen laulun, virren elvyttämiseen, vaan hän korosti myös messun vuoropuheluluonteeseen kuuluvia Jumalan sanan julistamisen musiikillisia muotoja. Psalmimusiikin asema oli vahva senkin jälkeen, kun osan messun psalmeista korvasi seurakunnan yhteinen virsi.

Kantillaatiosta kantaattiin

Raamatun lukukappaleiden liturginen laulaminen eli kantilloiminen johti jo varhain moninaisiin musiikillisiin sovelluksiin. Erityisesti evankeliumien passiokertomukset tarjosivat draamallisen lähtökohdan jakaa tehtäviä eri äänten laulettavaksi. Martti Lutherin Deutsche Messen (v. 1526) evankeliumisävelmässä on tekstiä jäsentävien kadenssien ohella ehdotettu eri sävelaloja Jeesuksen, evankelistan ja muiden henkilöiden repliikeille.

Tekstimotetti syntyi, kun kantilloidun tekstin ydinjakeet erotettiin kuoron motetiksi, usein taidokkaaksi polyfoniseksi sävellykseksi. Jo 1500-luvun lopulla Saksassa julkaistiin kokonaisia evankeliumimotettien vuosikertoja. 1600-luvun mittaan tekstimusiikista kehittyi useamman tekstielementin ja erilaisten musiikillisten muotojen kokonaisuus, kantaatti.

Myös kantaatti oli aitoa liturgista musiikkia aina 1700-luvun loppupuolelle saakka, jolloin tapahtuneen jumalanpalveluselämän vähittäisen murroksen seurauksena liturgisen musiikin viljely köyhtyi ja kuoron asema jumalanpalveluksessa taantui.

Paluu juurille

1800-luvulla alkaneet uudistuspyrkimykset ovat palauttaneet liturgisen musiikin kotipaikkaoikeuden. Psalmit, tekstimotetti ja kantaatti ovat löytyneet uudelleen ja saaneet runsaasti uusia vivahteita ja toteutustapoja.

Oman aikamme jatkuvat uudistustoimet ovat olleet väliin raskaita ja hengästyttäviä mutta samalla vapauttavia. Vuonna 2000 käyttöönotettujen uusien Jumalanpalvelusten kirjan ja Evankeliumikirjan rohkaisemana musiikki on saanut entistä rikkaamman ja kulloinkin kokoontuvan "seurakunnan näköisen" mahdollisuuden elävöittää ja kantaa kaikkea sitä, mitä yhteisessä jumalanpalveluksessa toimitamme ja vastaanotamme, mitä julistamme ja ylistämme, minkä ääressä huokaamme ja hiljennymme.

Yhdessä ja vuoroon

KJM:n "proprium-projektin" pitkäjänteisenä tavoitteena on ollut valmistaa aineistoa pääosin messun musiikin eläväksi toteuttamiseksi. Proprium-musiikin yli 600 numeroitua teosta on sävelletty ja sovitettu messun kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin kaikille mahdollisille esittäjistöille.

Huomattava osa sävellyksistä on psalmimusiikkia, jolle on monia paikkoja messun kulussa johdannosta aina päätökseen saakka. Erityisesti psalmi voidaan laulaa johdantoa seuraavan ripin jälkeen tai ensimmäisen lukukappaleen vastausmusiikkina. Psalmin toteutuksessa on usein sijansa myös seurakunnan yhteiselle kertosäkeelle ikivanhan tavan mukaisesti.

Eri vuosikertojen raamatunteksteihin luodut sävellykset voidaan usein esittää osana tekstiä tai ne voivat haastaa sen sanoman mietiskelyyn heti tekstinluvun jälkeen tai myöhemmässä yhteydessä esitettyinä. Mukana on myös laajamuotoisia teoksia, joiden osat saattavat toimia erillisinä ja eri tehtävissä.

Virsien alternatim-sovituksia voidaan liittää moniin muihinkin kuin vain päivän virteen. (Alternatim-aineistoa tarjoaa myös KJM:n aiempi julkaisusarja Kirkkovuoden graduaalit.) Mukana on myös soitinsävellyksiä.

Toivomme että aineistoon tartutaan ennakkoluulottomasti, jotta se saisi palvella sellaisenaan mutta myös pitää liikkeellä prosessia, joka synnyttää yhä uutta ja tuoretta musiikkia seurakunnan elämän sydämeen, jumalanpalvelukseen!

Juhani Haapasalo


Tämän sivun lyhytosoite:

Palaute sivun ylläpitäjälle

Kiitos palautteesta!

Sulje
Palautteen aihe Palautetta tästä sivusta Yleinen palaute Palaute Nimi Sähköpostiosoite Haluan että minuun otetaan yhteyttä
Muistathan antaa sähköpostiosoitteesi, jos haluat vastauksen!
Eteläranta 8, PL 210 00131 Helsinki | Vaihde (09) 1802 1 | Kartta Evästeet Palaute sivun ylläpitäjälle