Palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
työntekijöille ja toimijoille

Usein kysytyt kysymykset

Vastauksia ovat laatineet kirkkohallituksesta Samuli Suonpää ja Jyri Komulainen.


Mitä ovat pakolainen, turvapaikanhakija ja kiintiöpakolainen?

Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa. Eduskunta määrittää pakolaiskiintiön vuosittain. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä.
Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai polittiisen mielipiteen johdosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan.
Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Osalle myönnetään YK:n pakolaissopimuksen mukainen pakolaisstatus. Sen sijaan turvapaikanhakija voin saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella (esim. epäinhimillisen kohtelun uhka kotimaassa) tai humanitaarisin perustein (esim. kotiinpaluu mahdoton aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin takia).

Kenelle turvapaikka myönnetään?

Alle puolet turvapaikanhakijoista saa luvan jäädä Suomeen pysyvästi. Osa hakemuksista raukeaa kun hakija on esimerkiksi siirtynyt toisen maahan tai muuten peruutetaan, osa saa kielteisen päätöksen koska hakijan ei katsota tarvitsevan turvaa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet käännytetään maasta pois.

Alkuvuodesta somalialaisista myönteisen turvapaikkapäätöksen sai kolme neljästosaa, irakilaisista puolet ja albanialaisista ei yksikään.

Syyrialaisista kaksi kolmasosaa on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen, muiden hakemus on jätetty käsittelemättä, koska hakemus olisi maahanmuuttoviraston mukaan pitänyt käsitellä jossakin toisessa EU-maassa.

Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään pakolaisasema vainon takia. Turvapaikanhakija voi sen sijaan saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella, kun häntä uhkaa epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu omassa maassaan. Oleskeluluvan voi saada myös humanitaarisin perustein, esimerkiksi jos kotiinpaluu on mahdotonta sodan takia.

Ihmisoikeussopimusten mukaan pakolaista ei saa palauttaa alueelle, jossa hänen henkeään ja vapauttaan uhataan. Tähän perustuvat turvapaikkapäätökset.

Tuleeko kristityn auttaa myös muslimia, ja jos niin miksi?

Raamatun keskeinen eettinen sanoma liittyy ihmisten väliseen oikeudenmukaisuuteen. Yksi esimerkki tästä on "rakastaa muukalaista" (5. Moos. 10: 19). Myös Jeesus nosti viimeisen tuomion kriteeriksi, miten on kohdeltu kaikista heikoimmassa asemassa olevia (Matt. 25: 31-46). Kristitylle ei jää Raamatun valossa muuta vaihtoehtoa kuin yrittää auttaa parhaansa mukaan kaikkia ihmisiä – niitäkin, jotka vaikuttavat kenties oudoilta ja pelottavilta. Missään Raamatussa ei erotella, keitä pitäisi auttaa, vaan tekstit haastavat nimenomaan näkemään oman sisäpiirin ulkopuolelle.

Mistä muukalaispelko kertoo, jos ajatellaan, että on kristillistä auttaa hädänalaisia? Elämme kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnassa.

Syrjäytyminen ja osattomuus tuottavat varmasti psykologisia tarpeita paha olon ulkoistamiseen. Siksi omat sosiaaliset ongelmamme kytkeytyvät keskusteluun maahanmuutosta. Sitäkin voi pohtia, onko maallistumisella yhteyttä välinpitämättömyyteen maailman hädän edessä ja suoranaiseen vihamielisyyteen. Maahanmuuttajavastaisia mielipiteitä kun löytyy sellaistenkin parista, joita voi pitää hyväosaisina. Näyttää siltä, että luterilaisen lähimmäisenrakkauden haastajiksi on nousemassa erilaisia ideologioita, jotka korostavat kilpailua ja vahvimpien selviytymistä.

Turvapaikanhakijan oikeudet

Pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat lähimmäisiämme, joille kuuluvat samankaltaiset perusoikeudet kuin meillekin. Heillä on oikeus perhe-elämään, vapaus liikkua ja vapaus valita uskontonsa.

Turvapaikanhakija saa myös usein tehdä työtä Suomessa odottaessaan turvapaikkapäätöstä.

Kuka päättää turvapaikasta?

Turvapaikkapäätökset tekee maahanmuuttovirasto poliisin tai rajavartiolaitoksen sitä ennen selvitettyä hakijan henkilöllisyyden saapumisreitin Suomeen. Turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi hakija majoitetaan vastaanottokeskukseen.

Mitä tiedämme pakolaisen taustasta?

Jokainen turvapaikanhakija haastatellaan maahanmuuttovirastossa. Haastattelu kestää usein tunteja. Haastattelun tarkoituksena on selvittää turvapaikan tarvetta. Maahanmuuttoviranomaiset tekevät hakijalle kysymyksiä, joihin ei voi helposti etukäteen valmistautua, varmistaakseen onko hakijan kertomus totuudenmukainen.

Miksi turvapaikanhakijoilla on älypuhelimet?

Matkapuhelimet eivät ole erityisen harvinaisia Suomea levottomammissakaan maissa. Syyriassa on n. 90 matkapuhelinta sataa kansalaista kohti. Edullisen ”vanhan mallin nokialaisen” saa kympillä eikä edullisemmista älypuhelimistakaan tarvitse maksaa satasta enempää. Nettikaupoissa myydään käytettyjä iPhoneja kolmella, neljälläkympillä. Kun pakomatkalle lähtevää varten on yhdessä kerätty jopa tuhansia euroja matkan onnistumiseksi, ei parinkympin kännykkä paljoa paina. Tavallisella syyrialaisella on hyvin varaa tällaiseen. Pakolaisuus ei merkitse sitä, että on köyhä vaan sitä, että on vaarassa.

Miksi pakolaiset ovat nuoria miehiä?

Suurin osa pakolaisista, 80 %, on naisia ja lapsia. Suurin osa pakolaisista on lähellä paikkaa, josta he ovat paenneet, pakolaisleireillä. Matka länsimaihin ja pohjoiseen Suomeen on pitkä ja vaarallinen. Matka on helpompi miehille, siksi suurin osa tänne asti päässeistä on nuoria miehiä.

Matka on myös kallis. Harvalla on varaa maksaa salakuljettajien vaatimia palkkioita. Usein koko suku kerää rahansa yhteen lähettääkseen edes yhden turvaan, maahan jossa voi tehdä työtä ja josta voi taloudellisesti avustaa niitä lähimpiä, jotka eivät tänne asti päässeet.

Suuri osa maahanmuuttajista eri maissa lähettää jatkuvasti rahaa perheilleen ja suvuilleen. Nämä avustukset ovat suurempi summa kuin teollisuusmaiden virallinen kehitysapu. Nuoret miehet, lapsetkin, ovat myös suuressa vaarassa joutua pakolla värvätyiksi sotaan, johon he eivät halua.

Miksi kirkko auttaa pakolaisia kun Suomessakin on kodittomia ja nälkää?

Koska laupias samarialainenkin pysähtyi auttamaan siitä huolimatta, että myös Samariassa oli avun tarvitsijoita.

Kirkko tekee päivittän paljon työtä suomalaisten kodittomien ja hädänalaisten hyväksi. Yhdessäkään suomalaisessa seurakunnassa ei ole lopetettu suomalaisten avustamista eikä vapaaehtoisten turvapaikanhakijoiden hyväksi tekemä työ ole suomalaisilta pois.

Miksi kaikkien kirkkojen ovia ei avata pakolaisille?

Koska pakolaisia ei riitä kaikkiin kirkkoihin. Siihen ei siis olisi mitään tarvetta.

Miksi pakolaiset näyttävät rikkailta?

Syyria ei ole mikään kehitysmaa. Ihmiset asuvat kerrostaloissa, katsovat uutisia litteistä televisioista ja ottavat kuvia digikameroilla juuri kuten Suomessakin. Syyria ei kuulu maailman köyhimpiin maihin. BKT Syyriassa on ennen viime vuosien levottomuuksia ollut korkeampi kuin Egyptissä.

Maailma ei jakaannu vain ”köyhiin” ja ”rikkaisiin”. Suurin osa ihmisistä maailmassa elää siinä välillä. He elävät maissa, joissa sähkö tulee seinästä, vesi hanasta, joissa puhelut hoidetaan kännyköillä ja muu viestintä sosiaalisessa mediassa. Ihmiset sodan jaloissa ovat hyvin samankaltaisia kuin me. Heillä on samanlaisia tapoja ja harrastuksia kuin meillä. Joskus ainoa oleellinen ero on siinä, että me puhumme kännykkään maassa, jossa meitä ei yritetä tappaa. Toiset kertovat pommituksista samalla kun vaihtavat muita kuulumisia.

He eivät pakene maastaan saadakseen mikroaaltouunin, sellainen heillä on jo kotonaan. He, jotka pakenevat, pakenevat väkivaltaa. Mikroaaltouuni ja televisio saavat jäädä. Kun matkaan lähdetään, otetaan vain kaikkein tärkeimmät tavarat. Useimmille meistäkin puhelin on se esine, jonka otamme taskuun jopa koiraa ulkoiluttaessamme, saati sitten jos lähdemme pidemmälle matkalle toiseen kaupunkiin tai vieraaseen maahan.


Tämän sivun lyhytosoite:

Palaute sivun ylläpitäjälle

Kiitos palautteesta!

Sulje
Palautteen aihe Palautetta tästä sivusta Yleinen palaute Palaute Nimi Sähköpostiosoite Haluan että minuun otetaan yhteyttä
Muistathan antaa sähköpostiosoitteesi, jos haluat vastauksen!
Eteläranta 8, PL 210 00131 Helsinki | Vaihde (09) 1802 1 | Kartta Palaute sivun ylläpitäjälle